LENTOLIIKENTEEN KEHITYS JA HINNOITTELUPERIAATTEET

Moni matkailija ihmettelee, miksi toinen matkustaja maksaa esim. edestakaisesta lentolipusta Tukholmaan 150 euroa ja toinen 500 euroa ja silti molemmat saavat saman palvelun turistiluokassa. Lentolippujen hintapolitiikka on hyvin monimutkaista ja moniulotteista, että normaali mattimeikäläinen voi olla hieman pallo hukassa. Lisäksi eri yhtiöillä voi olla toisistaan poikkeavat säännöt. Miksi näin ? Seuraavassa hieman taustaa ja historiaa tälle kehitykselle.

 

SAS:n DC-9 kone 70-luvulta, jolloin lentäminen oli vielä melko harvojen herkkuja

Vielä noin parisenkymmentä vuotta sitten lentolippujen hinnat eri kaupunkiväleille määriteltiin kerran vuodessa maailman laajuisen lentoliikennejärjestön IATA:n kokouksessa. Lipuille oli kolmea hintaluokkaa (jos koneesta löytyi kolme palveluluokkaa), turisti-, business- ja ykkösluokan lipun hinta. Tällöin myös lippujen hinnat olivat melko korkeat. Sitten kun hinnat annettiin yhtiöille päätettäväksi, kilpailu vapautui ja hinnat myöskin tulivat alas rytinällä. Samalla hintaluokkien määrä moninkertaistui. Esim. turistiluokassa voi olla vaikkapa 15 eri hintaluokkaa. Halvimmassa hintaluokassa myytävien lippujen määrä on pieni ja säännöt ovat myös hyvin tiukat. Liput pitää yleensä maksaa vuorokauden sisällä varaamisesta ja lipun tulostuksen jälkeen ne ovat sitovia. Tällöin ei voi vaihtaa matkustajan nimeä, ei lähtöjen aikaa tai päivämäärää eikä myöskään lipun peruutuksesta saa mitään takaisin. Halvimmissa lipuissa on myös tarkkaan määritelty, kuinka kauan pitää vähintään olla kohteessa ja mikä on maksimiaika kohteessa. Yleensä tuo minimiaika on arkisin 3 yötä tai sitten lauantain-sunnuntain välinen yö vähintään. Mitä kalliimpi on lippu turistiluokassa, sitä joustavammaksi tulevat myös säännöt, lisää aikaa lipun maksamiseen varaushetkestä, lipun muutos onnistuu kuluja vastaan, kalleimmissa lipuissa jopa ilmaiseksi. Samalla perillä oloaika voi olla lyhyempi (tai pidempi).

 

Käytännössä edullisimmat lippuluokat myydään ensimmäisenä, eli mitä aiemmin lipun ostat (ja sillä hetkellä koneen varaustilanne on melko tyhjä), sitä halvemmalla myös lipun saat. Näin ollen viime hetkellä lipun koneeseen ostava joutuu maksamaan lipustaan eniten (jolloin yleensä koneet ovat myös melko loppuunmyydyt). Tilanne on juuri päinvastainen kuin matkanjärjestäjien etelänmatkoissa, jolloin viimeiset paikat myydään halvemmalla.

 

Business-luokassa normaalisti myyntiehdot ovat hyvin joustavat, mutta nykyisin on tullut muotiin myydä myös paremmalle puolelle tiukemmilla säännöillä lippuja, jolloin asiakas säästää rahassa useita satasia. Samalla lentoyhtiö varmistaa, että asiakas on oikeasti tulossa lennolle (normaalissa business-luokan lipussa kun on kuluton peruutusoikeus aivan viime hetkellä ennen lähtöä). Business- ja ykkösluokan lipuissa on myös sitten oikeus suurimmassa osissa lentokenttiä omaan (ruuhkattomampaan) lähtöselvitykseen, turvatarkastukseen sekä myös loungien (=odotustilojen) käyttöön, missä on tarjolla juotavaa ja syötävää sekä sanomalehti- ja muita business-palveluja.

 

Emirates Airlinesin Airbus 380 koneen ykkösluokan istuin - ruokailu alkamassa.

Eräät yhtiöt (kuten esim. British Airways, Qantas ja Turkish Airlines) ovat myös lanseeranneet turisti- ja businessluokan välimuodon kaukolennoilleen, jossa on käytännössä turistiluokan palvelut, mutta selvästi paremmat jalkatilat ja leveämmät penkit kuin edullisimmassa luokassa. Oma lukunsa on sitten ykkösluokka, jossa etenkin uusi superjumbo Airbus A380 hulppeine tiloineen tarjoaa aivan uudenlaiset palvelut ja tilat lentomatkustajalle mm. täysleveine parivuoteineen !

 

Oma lukunsa on sitten ns halpalentoyhtiöt, joista tunnetuimmat ovat Ryanair, EasyJet ja Kaukoidässä AirAsia. Näillä lennoilla on karsittu kaikesta ylimääräisestä hyvästä. Koneet on pakattu mahdollisimman täyteen istuimia, kaikki tarjoilu koneessa maksaa ja samoin myös matkalaukut ruumaan ovat lisämaksullisia. Usein näillä yhtiöillä ei tunneta myöskään jatkolennon mahdollisuutta, eli jokainen lento myydään omana yksikkönään. Eli jos lennät Ryanairilla vaikkapa Lontoon kautta Faroon, niin joudut ostamaan kaksi erillistä lippua ja jos ensimmäinen lento on sen verran myöhässä että myöhästyt jatkolennolta, niin jatkolennon lippu on menetetty (kun taasen reittilentoyhtiöt siirtävät matkustajan automaattisesti seuraavalle mahdolliselle lennolle).Halpalentoyhtiöt pääsivät Euroopassa valloilleen, kun lentoliikenteen rajoitukset vapautettiin ja ulkomaiset yhtiöt päästettiin lentämään muitakin reittejä kuin pelkästään omasta kotimaastaan. Halpalentoyhtiöt käyttävät usein myös ns. kakkoskenttiä kaukana itse keskustoista. Malliesimerkkinä Ryanair markkinoi lentoja Tukholmaan, mutta käytännössä kentät ovat joko Skavasta (Nyköping) tai Västerås, jotka kummatkin sijaitsevat noin 100 km päässä itse Tukholmasta.

 

Finnairin A330 kone Hong Kongista lähdössä

Lentoliikenteen vapautuminen, halpalentoyhtiöiden mukaan tulo ja tätä myöten hintojen reipas alentuminen on tuonut matkailijalle aivan uudet ulottuvuudet, lentäen tapahtuva loma ei ole enää harvojen herkkua vaan täyttä arkipäivää myös esim. opiskelijoille. Lieveilmiönä tosin tulevat epäterveet hinnat (myydään lippuja selvästi alle käytännön kulujen) ja tätä myötä myös tulevia yhtiöiden konkursseja, jolloin matkustajat menettävät rahansa ja voivat jäädä jumiin itse kohteeseen. Vanhan ajan palvelulla lentävät valtiolliset lentoyhtiöt (kuten esim. Finnair, SAS tai Lufthansa), joilla on raskas organisaatio ovat tiukoilla uusien yrittäjien kanssa, mutta tällöin pitää panostaa esim. asiakaspalveluun asiakkaiden saamiseksi. Finnair esim. käyttää hyväkseen maantieteellistä sijaintiaan ja tarjoaa kauko-itään hyvin laajan tarjonnan, koska suuri osa matkustajista jatkaa Eurooppaan. Pelkästään suomalaisilla ja Suomeen tulevilla aasialaisilla matkustajilla ei tällaista laajaa tarjontaa pystyisi tarjoamaan.

 

PETRI POHJONEN

Kirjoittaja perheineen Finnair Embraer 170 koneen matkassa

This entry was posted in Ei kategoriaa. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s