KREETA – SUURIN JA KAUNEIN KREIKAN SAARI

Kreeta on pysynyt suosituimpana matkustussaarena suomalaisille vuosien saatossa. Rodoksella ja Santorinilla on ehkä vankkuneimmat vakiokannattajansa mutta matkustusmäärissä laskien Kreeta vie vuosittain voiton. Saarella on kaksi kansainvälistä lentokenttää, Hania ja Iraklion, jonne lennetään Suomesta suoraan. Iraklion on kenttänä suurempi, mutta Hania on taasen Suomesta käsin suositumpi kohde. Hanian ympäristössä sijaitsevat lukuisat pikkukylät kuten Platanias, Maleme, Agia Marina sekä etelärannikolla sijaitseva Paleohora. Iraklion kentältä taasen kohteina ovat mm. Agios Nikolaos, Hersonissos sekä Ierapetra. Puolivälissä oleva Rethymnonin kaupunki on operoitavissa kummaltakin lentokentältä.

Mikä sitten valita itselle kohteeksi lukuisista vaihtoehdoista ? Aitoa elämää sis kaupunkielämän kannattaa valita joko Rethymnon tai Agios Nikolaos. Näissäkin kaupungeissa suurin osa hotelleista on hieman ydinkeskustan ulkopuolella, mutta näissä kuitenkin on myös paikallista elämää turistihotellien lisäksi. Rethymnonin vanhan kaupungin kyljessä komeilee komea vanha linnoitus, Agioksen tuntomerkkinä on taasen keskustassa sijaitseva ns. pohjaton järvi.

Näkymä Agios Nikolaoksen pohjattomalle järvelle

Menoa kaipaavalle ehdoton suosikki silti on Hersonissos Iraklionin ja Agios Nikolaoksen välissä. Täältä löytyvät saarten suurimmat hotellit, jotka tarjoavat kansainvälistä menoa monipuolisine harrasteineen. Tämä on myös vähiten aitoa Kreetaa, meno on samanlaista kuin esim. Rodoksen menopaikoissa. Perheille sopivat Hanian länsipuoliset kylät kuten Platanias, jossa on sopivan kokoisia perhehotelleja lähellä rantaa. Perhekohteeksi plussaa on myös melko lyhyet kuljetukset lentokentältä sekä tasainen maasto. Rauhaa rakastava hakeutuu joko pohjoisrannikon pikkukyliin (Agia Pelagia / Panormo) tai sitten etelärannikolle Paleohoraan. Etelärannikolla sää on varmempi keväisin ja syksyisin, lämpötilaeroa pohjoisrannikkoon sekä ilman että veden osalta voi olla jopa kolme astetta.

Hyvä keino tutustua saareen on tietysti opastetuilla retkillä (jos matkustaa matkanjärjestäjien mukana), mutta myös omatoiminen autoilu on hyvin suosittua, sillä ajettavaa ja nähtävää riittää. Ajokulttuuri on peruskreikkalainen, vahvemman oikeudella hieman säännöistä ja rajoituksista piittaamatta, mutta itse viikon siellä ajaneena voin todeta, että kyllä suomalainenkin hyvin mukaan mahtuu, kun pääsee ensin vain rytmistä kiinni ja muistaa tien salliessa väistää hitaampana tien sivuun. Itä-Länsi suunnassa ajettavaa riittää pohjoisen päärannikon tietä pitkin 350 km, pohjois-eteläsuunnassa saaren kohdasta riippuen noin 20-70 km. Pohjoisen päätie on leveä ja osaksi jopa moottoriteitä isoimpien kaupunkien kohdalla, mutta vuoristoteillä riittää serpentiiniosuuksia sekä korkeuseroja. Ajoon ei kannata ottaa aivan pienintä autoa, sillä on parempi, että moottorissa on jonkin verran myös tehoja (suosittelemme dieseliä, jos on mahdollista varata sellainen). Pienemmillä vuoristoteillä kannattaa laskea keskinopeudeksi 30-40 km/h, joten kovin pitkiä pätkiä ei voi yhden päivän aikana ajaa ja tämä pitää huomioida ajoaikoja laskettaessa ja reittiä suunniteltaessa. Huoltoasemia löytyy hyvin ympäri saarta, mutta polttoaine on Suomea kalliimpaa, bensiini n. 1,80 litra, diesel n. 1,50 litra. Samoin ruokapaikkoja lounasaikaan, eli sikäläisittäin tavernoja löytyy lähes joka kylästä, joten nälkään ei saarella jää. Paikallisilla alueilla hinnat laskevat verrattuna turistikeskuksiin. Usein lounaan päätteeksi tarjotaan vielä jälkiruoaksi hedelmiä tai viiniä / rakia (paikallista pontikkaa) hyvin yleisesti. Valitettavasti kuskina oleva ei voi nauttia juomista…

Näkymä kreetalaisella vuoristotiellä

Mitkä olisivat sitten hyviä kohteita autolla tutustumiseen ? Tietysti suurimmat kaupungit (Hania, Rethymnon, Iraklion ja Agios Nikolaos) nähtävyyksineen ja museoineen ovat tutustumisen arvoisia, etenkin kolmessa ensimmäisessä menee helposti kokonainen päivä kussakin. Iraklionin keskustan lähellä sijaitsee myös Knossoksen muinaisalue, jossa historiaan kiinnostuneella voi helpostikin mennä lisäksi muutama tunti.

Länsipuolella saarta mielenkiintoisin paikka on Samarian rotko, joka on etenkin kevätkaudella hyvin suosittu retkeilypaikka. Täysi lenkki on vajaat 20 km ja kapeimmillaan polku on vain reilu 3 metriä leveä !! Tämä vetää sanattomaksi retkeilijät vuorten syleilyssä. Rotkon voi kävellä edestakaisin tai sitten läpi etelärannikolle asti ja sieltä venekyydillä naapurikylään. Tämä venekyytivaihtoehto ei tosin toimi omalla autolla liikuttaessa. Lähihistoriasta kiinnostuneelle hyvä kohde on Maleme pohjoisrannikolla, jossa käytiin vuonna 1941 verisiä taisteluita liittoutuneiden ja saksalaisten välillä. Vanhan lentokentän vieressä on nykyisin iso sotilashautausmaa, minne on haudattu mm. muutama tuhat saksalaissotilasta.

Keskiosassa saarta sijaitsevat mm. Melidonin luolat lähellä Peraman pikkukaupunkia. Parkkipaikalta (komea näköala laaksoon) on lyhyt matka itse tippukiviluolalle, jonka pohjalle on rakennettu pieni alttari. Veristä historiaa Kreetalla kertoo myös luolilta etelään sijaitseva Arkadion luostari, jossa paikallinen apotti räjäytti vuonna 1866 luostarin asevaraston ilmaan osmaanivalloittajien murtauduttua linnaan. Sadat munkit, turvassa olleet kreetalaiset vapaustaistelijat sekä luostariin murtautuneet turkkilaisvalloittajat kuolivat räjähdyksessä. Kolmas mielenkiintoinen kohde on etelärannikolla Timbakin kaupungin (sotilastukikohta) eteläpuolella sijaitseva Matalan kylä, joka on toiminut 60-luvulla hippikeskuksena ja jonka rannalla löytyvät mielenkiintoiset kalkkikivikalliot, jotka ovat täynnä pieniä luolia.

Matalan kylän kalkkikiviluolat

Itäpuolella saarta mielenkiintoisin alue on Agios Nikolaoksen länsipuolella vuoristossa sijaitseva Lasithin ylänköalue (850 m merenpinnan yläpuolella), joka on alueena elänyt jälkijunassa muuhun saareen verrattuna, mm. kunnon tiet alueelle on saatu vasta melko äskettäin. Ylänköalue on hyvin vehreää ja alue onkin pääasiassa viljelyksessä. Alueen eteläreunassa on Andronin luola (käveltävää n. 15 min parkkipaikalta), jossa Zeuksen kerrotaan viettäneen aikaa lapsena. Nykyisin laakson pikkukylät ovat kesäaikaan turistien suosiossa, tavernoja löytyy useita joka kylästä.

Paikallisia tavernaherkkuja, stifadoa ja souvlakia

Mitä sitten tuoda mukanaan Kreetalta ? Naisväkeä kiinnostavat varmasti nahkatuotteet, jotka ovat usein paikallisia ja laadukkaita ja melko edullisia myös. Herkkusuille tietysti peruskreikkalaiset herkut kuten oliiviöljy, oliivit ja yrtit ovat ostoslistan kärjessä, mutta myös kreetalaiset viinit ovat hyvin suosittuja ja laadukkaita. Unohtamatta ouzoa tai retsinaa.

Milloin sitten matkustaa Kreetalle ? Näin loppukeväästä lämpötilat ovat miellyttävät etenkin kiertelyyn, kukkaloisto saarella on upeaa, mutta merivesi on vielä hieman vilpoista jopa meille suomalaisille. Keskikesällä on helteistä ja etenkin elokuussa myös paikallisten lomat ja saari täyttyy myös manner-Kreikan asukeista. Joten toinen hyvä vaihtoehto onkin alkusyksy, jolloin merivesi on suhteellisesti lämpimintä ja etenkin lokakuun alussa kannattaa rakentaa omatoiminen matkapaketti valmiin matkanjärjestäjän paketin sijaan, koska paikallisten majoituspaikkojen hinnat ovat jo melko edullisia.

Itse juuri viikon keski-Kreetalla (Panormon kylä) viettäneenä voin suositella saarta lämpimästi. Kreetalaiset ovat ylpeitä itsestään ja hyvin ystävällisiä ja avuliaita. Myös saaren siisteys verrattuna esim. Samokseen on selvästi parempi.

PETRI POHJONEN

Kirjoittaja Panormossa

This entry was posted in Ei kategoriaa. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s