KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!!! KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN!

Hyvät ystävät, nyt on aika suureen juhlaan, aika unohtaa kivut, surut, huokaukset ja murheet! Meidät on pelastettu! Kristus nousi kuolleista! Iloitkaamme ja riemuitkaamme, ja juhlikaamme tätä illatonta päivää ja yötöntä yötä… rikkaat ja köyhät, orvot ja lesket, nuoret ja vanhat, olkoonpa ihonväri, kansalaisuus, perhetausta, seksuaalinen suuntautuneisuus mikä tahansa, tänään on juhlan aika!!!

Ystäväni Petri Matkahaukasta pyysi kirjoittamaan tänne blogiin ajatuksia pääsiäisestä. Ottaen huomioon, että kysymys on matkatoimiston nimen alla olevasta blogista, yritän seuraavilla riveillä yhdistää teologina ja entisenä matkaoppaana pääsiäisen ilosanoman ja matkailun toisiinsa.

Matkailu on sinänsä hyvin kristillistä, sillä matkailulla on kristittyjen keskuudessa paljon pidemmät juuret kuin vaikkapa. Luterilaisella kirkolla. Matkailua kristillisen kirkon ensimmäisillä vuosisadoilla ei vain kutsuttu matkailuksi tai turismiksi vaan pyhiinvaellukseksi, useimmiten kohteisiin jotka liittyivät Jeesuksen elämään: Oikeastaan matkustaminen on kristillisen elämän metafora, kristityn tie…

Nykyäänkin tätä kristillistä pyhiinvaellusta jatkaa usein tietämättään suuri osa suomalaisistakin lomamatkailijoista, jos otetaan huomioon myös muut kuin kristinuskoon liittyvät pyhiinvaelluskohteet. Ovathan manner-Espanjan, Kreikan, Turkin, Egyptin, Italian ja Thaimaan kohteet suomalaisten matkailijoiden suosiossa olleet jo pitkään, eli laajassa mittakaavassa Bangkokin temppeleihin tutustuminenkin on pyhiinvaellusta siinä kuin pyhäinjäännösten edessä polvillaan rukoilu Thessalonikissa Pyhän Demetrioksen katedraalissa.

Pääsiäisen ristisaatto Jerusalemissa.

Aloittaessamme viettämään tätä pääsiäiskautta, voimme muistella miksi pääsiäinen on olemassa, missä ovat juhlan juuret? Se oli matkalle lähtö! Lähtö Egyptin orjuudesta luvattuun maahan! Kun kävelen matkatoimistoon ja varaan itselleni ja puolisolleni ensi talven Thaimaan matkaa, en välttämättä ajattele, että matkan suunnitteleminen ja sinne ”kauas” pyrkiminen olisi pyrkimistä pois orjuudesta vapauteen, mutta syvällisemmin ajateltuna se on juuri sitä. Haluamme heprealaisten tavoin orjuudessa olevien ihmisten haaveilla maasta, missä maitoa, hunajaa ja viiniä valuu ympärillämme kauniissa auringonpaisteessa, se ei lopu koskaan ja eikä maksa mitään, siis loma, tarkemmin sanoen lomaunelma, on useimmiten jopa häivähdys taivasten valtakunnasta, jonne ylösnoussut Vapahtajamme meidät johdattaa.

Erityisesti Vapahtajamme, Jeesuksen Kristukseen, elämään, kärsimyksiin ja ylösnousemukseen liittyvät kohteet ovat olleet suosittuja pyhiinvaelluskohteita läpi koko kristikunnan historian. Ensimmäisiä kristilliseen pyhiinvaellukseen liittyviä kirjoja on ”itinerarium Egeriae”. Kirjan kirjoittaja Egeria, ilmeisimmin varakas naishenkilö Aquitaniasta, on ollut pyhiinvaellusmatkalla Pyhällä Maalla ja Egyptissä vuosina 381-84 jKr.. Yli kolme vuotta kestäneeltä matkaltaan hän on kirjoittanut seikkaperäisen kertomuksen. Kirjallisuudenalana hänen teoksensa pitää luokitella matkakertomukseksi, itse asiassa matkaoppaaksi. Monet kirjallisuustieteilijät arvostelivat sitä aikoinaan halpa-arvoiseksi sekulaarikirjallisuudeksi, mutta 1800-luvulta alkaen sitä on arvostettu yhtenä tärkeimpänä kuvauksena varhaiskristillisten seurakuntien elämästä Pyhällä Maalla ja sen ympäristössä, sekä sen ajan olemassa olleista nähtävyyksistä ympäristöineen. Niin, myöhäisantiikin aikana tuohon matkaan tarvittiin yli kolme vuotta aikaa, jonka me nykyajan ihmiset voisimme tehdä poliittisten tilanteiden ja ulkoministeriön matkustusohjeiden salliessa noin kuukaudessa tai parissa.

Jerusalem ei ole toki ainoa pääsiäiseen liittyvä pyhiinvaelluskohde, ortodoksisessa maailmassa, niin myös roomalaiskatolisessa, jokaisessa kirkossa, missä toimitetaan pääsiäisajan palveluksia voi kokea ylösnousemusjuhlan riemun. Useimmiten suosituiksi pääsiäisajan pyhiinvaelluskohteiksi ovat muodostuneet seurakuntien tai luostarien kirkot, joissa on tapahtunut jotakin merkittävää, joko historiallisesti, poliittisesti tai esim. ihmeitä.

Matkailijoiden keskuudessa Suomessa suosituimmiksi ylösnousemusjuhlan kokemisen paikoiksi ovat muodostuneet Helsingissä Uspenskin katedraali (jonne pitää hankkia maksuttomat liput pääsiäisyöjumalanpalveluksiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherranvirastosta), Heinävedellä Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari, Tampereen ortodoksinen kirkko, ja Lapissa Sevettijärven tsasouna.

Lintulan luostarin pääkirkosta.

Vinkiksi helmeä kalastavalle kotimaanmatkailusta kiinnostuneelle sielulle, joka haluaa saada tuntea sydämessään rauhaisan, mutta riemukkaan pääsiäisjuhlan ja tuntea pyhyyden kosketuksen ilman turistilaumoja, matka kannattaa suunnata Heinävedelle Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostariin. Siellä vierailija saa osakseen rauhaa, rakkautta, hiljaisuutta… ja Pyhyyden kosketusta.

Pyhiinvaellus, eli matkailu maalliselta termiltään, juhla ja juhliminen ovat kuuluneet ja kuuluvat edelleenkin erottamattomasti toisiinsa kristillisessä perinteessä.

Tavallaan on myös mielenkiintoista havaita varhaiskirkon perinteessä ja lainsäädännöstä, että tiukat paastosäädökset eivät koske matkoilla olevia… joten jopa paastonaika voi olla matkalla olevalle juhlaa, mikäli kirkon opetusta tulkitsee hieman soveltuvammin.

Pyhä Johannes Krysostomos sanoo pääsiäissaarnassaan, että myös yhdennellätoista hetkellä mukaan tulleet ovat oikeutetut Herransa iloon!!!

Toivotan teille kaikille riemuisaa 40 päivän mittaista vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusjuhlaa!

Kristus nousi kuolleista!

Juha Eerola

Saksassa asuva ortodoksi, ex-matkaopas

Blogin kirjoittaja oppaan töissä Egyptissä alkuvuodesta 2001.

This entry was posted in Ei kategoriaa. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s