LUONNONILMIÖT – IKÄVÄT LOMAN PILAAJAT

Monelle lomalle lähtö, ensimmäinen tai ainoa loma pitkään aikaan, on kauan odotettu hetki, jossa pääsee irtautumaan arjesta. Siihen ei toivota mitään häiritsevää ylimääräistä tekijää. Viime aikoina isot luonnonilmiöt ovat sekoittaneet matkustussuunnitelmia oikein urakalla. On ollut isoja tulvia, kovia helleaaltoja, suurimpina yksittäisinä tapauksina varmastikin Kaukoidän tsunami ja Islannin tuhkapilvi. Itse pääsin kokemaan luonnon voimakkuuden viime helmikuussa työmatkalla Madeiralle.

Olin lähtenyt matkanjohtajaksi lähes 50 hengen ryhmälle hiihtoloman alkajaisiksi kohti Madeiraa. Kun nousimme lauantaina iltapäivällä koneeseen Helsingissä, emme olleet vielä tietoisia mitä tuleman pitää. Mukana oli myös oma vaimoni kahden pienen lapsemme kanssa. Laskeutuessamme illalla Lissaboniin koneen vaihdon vuoksi alkoi tulla tekstiviestiä itse kullekin urakalla. Madeiralla oli ollut aiemmin päivällä hirmumyrsky, joka oli aiheuttanut teiden sortumisia, lentokentän sulkemisen ja mutavyöryjen vuoksi noin nelisenkymmentä ihmistä oli menettänyt henkensä. Tuo luonnonkaunis Atlantin puutarhasaari oli julistettu katastrofialueeksi.

Meidän ryhmämme lisäksi noin kolmisenkymmentä muuta matkaajaa oli myös jatkamassa Funchalin kentälle. Lissabonin kentällä meidät Madeiralle jatkajat vietiin bussilla lentokenttähalliin, jossa laitettiin kuin koululaiset parijonoon ja 3-4 virkailijaa näpytteli hulluna tietokoneitaan, mutta tarkempaa infoa meille ei tullut 10-15 minuuttiin. Itselle tilanne valkeni, kun sekä paikallinen agenttimme että tuttu vuosikymmeniä Madeiralla asunut opas soittivat ja kertoivat tilanteesta. Olimme varmoja, että joudumme jäämään ainakin yhdeksi yöksi Lissaboniin ja että virkailijat etsivät meille nyt hotelleista tilaa. Mutta noin vartin odottelun jälkeen selvisi, että alkuperäinen jatkolentomme onkin lähtemässä, vain vajaat puoli tuntia myöhässä. Olisimme ensimmäinen lento mikä laskeutuu Madeiralle, kenttä avattaisiin uudelleen juuri ennen koneemme laskeutumista.

Lopulta nousimme lentoon meren päälle pois sateisesta Lissabonista, tuuli heilutti konetta melko lailla kunnes vihdoin pääsimme matkakorkeuteen. Laskeutuminen Madeiralle sujui yllättävän hyvin kovasta tuulesta huolimatta, harvoin kuulee isoja aplodeja reittikoneessa. Mutta nyt oli aihetta, olimme turvallisesti perillä ensimmäisellä yrittämällä.

Puolen tunnin bussimatkalla Funchaliin näimme jo esimakua myrskyn tuhoista, moottoritiellä oli välillä toinen kaista poikki, kun maamassat olivat vyöryneet tielle. Jokilaaksoissa punaruskea vesi vyöryi valtoimenaan kohti merta. Funchalin kaupunkiin tullessamme isompien jokilaaksojen ympäristössä näkyi sitten jo poikki menneitä teitä ja tuhoutuneita siltoja. Itse moottoritie oli onneksi säästynyt lähes kokonaan, koska menee sen verran korkealla, että rinteiltä ja jokilaaksoista vyöryneet vedet ja kivet eivät olleet päässeet tekemään tuhojaan. Itse hotellialue oli onneksi lähes ennallaan, vain jonkin verran katkenneita oksia siellä täällä. Asiakkaat jaettiin kahteen eri hotelliin ja vihdoin kello yhden jälkeen yöllä paikallista aikaa pääsimme vihdoin nukkumaan omassa huoneessamme.

Sunnuntaina aamupäivällä pidetyn infon jälkeen pääsimme tutustumaan tuhoihin itse kaupungissa. Vuorilta tulevat joet ja niiden ympäristöt olivat kärsineet selvästi pahiten. Esim. sataman luo laskevan puron kohdalla tuli vuolas joki, joka oli tuonut vuoristosta tonnikaupalla kiviä ja tukkinut kokonaan rantakadun. Maan alla oleva parkkihalli oli täyttynyt vedestä. Puskutraktorit yrittivät siistiä katuja ja tehdä uudelle jokiuomalle tilaa. Pääkatu oli peittynyt ruskeasta maan ja veden seoksesta, tätä liejua puhdistettiin myös useista alueen liikkeistä. Autot olivat ajautuneet veden mukana päin puita ja kolhiutuneet, osa pahastikin. Pahiten oli kärsinyt itäinen keskusta kauppahallin ympäristössä, jossa tiet olivat sortuneet täysin veden voimasta. Täällä siivoustyöt jatkuivat täysillä vielä viikon päästäkin, tiet olivat tuolloin yhä poikki. Mutta oli ilahduttavaa nähdä, että paikalliset ahersivat ongelmansa kanssa käytännössä 24h / vrk, ympäristö haluttiin korjata ja siistiä mahdollisimman nopeasti, mutta pahimmilla seuduilla se kesti silti kuukausia. Lisää informaatiota sai aiheesta televisiosta, missä sekä paikalliselta että valtakunnalliselta kanavalta tuli jatkuvasti suoraa lähetystä ja tuhokuvia sekä maasta että ilmasta käsin.

Vesi- ja mutamassat vyöryvät läpi Funchalin

Itse loma ryhmällä sujui kuitenkin melko hyvin. Sää oli kohtuullinen (joskin hyvin tuulinen läpi viikon, esim. hotellimme ulkoaltaat olivat suljettuna koko viikon kovan merenkäynnin vuoksi) ja retkiohjelma saatiin vedettyä läpi, joskin reittejä jouduttiin vaihtamaan suurelta osin sinne, missä tiet oli käytännössä auki. Osa asiakkaista protestoi tätä, että miksi alkuperäistä matkasuunnitelmaa ei voitu toteuttaa, mutta onneksi suurin osa ymmärsi, että jos tiet ovat poikki, niin ei sieltä yksinkertaisesti voi mennä.

Aallot lyövät hotellin allasalueelle asti.

Kun seuraavana lauantaina lähdimme alkuillasta jälleen Lissabonin kautta kohti Helsinkiä, niin varmasti matkalaiset olivat montaa kokemusta rikkaampana. Itselle matkanjohtajan kannalta viikko oli hyvin stressaava, koska esim. reitit ja kohteet minne retket toteutettiin varmistuivat vasta yleensä edellisenä iltapäivänä. Pääasia kuitenkin oli, että kukaan matkalaisista ei loukkaantunut ja kuitenkin ohjelmat pääosin saatiin toteutettua pienin muutoksin. Jos olisimme tulleet päivää aiemmin ja kokeneet myrskyn voiman paikan päällä, olisi voinut olla tilanne toinen. Mutta onneksi näin tällä kertaa.

Petri Pohjonen

This entry was posted in Ei kategoriaa. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s